31. Hyviä enkeleitä ja pahoja henkiä


Raamattu kertoo selvästi Jumalan enkelien ja pahojen henkien toiminnasta maailman historiassa. Monet pitävät autuuden perijöitä palvelemaan lähetettyjä pyhiä enkeleitä.1 kuolleiden ihmisten henkinä. Mutta Raamattu todistaa, että ne eivät ole vainajien henkiä.

Enkelit olivat olemassa ennen ihmisen luomista, sillä kun maan perustukset laskettiin, "aamun tähdet riemuiten karkeloivat ja Jumalan pojat huusivat

ääneen iloaan".2 Ihmisen lankeemuksen jälkeen, ennen kuin yksikään ihminen oli kuollut, lähetettiin enkeleitä vartioimaan elämän puuta. Enkelit ovat ihmistä korkeampia olentoja.

Profeetta sanoo: "Valtaistuimen, olentojen ja vanhinten ympärillä näin, suuren joukon enkeleitä ja kuulin heidän äänensä." 3 Kuningasten kuninkaan luona he palvelevat - nuo "voimalliset sankarit, jotka hänen sanansa kuulette ja hänen käskynsä täytätte", "tuhansittain enkeleitä". 4 Jumalan lähetteinä he kiitävät edestakaisin "salamoiden lailla". Vapahtajan haudalle ilmestynyt enkeli, "hohtava kuin salama", pelästytti vartijat niin, että nämä "kaatuivat maahan kuin kuolleet"'. Kun Sanherib pilkkasi Jumalaa ja uhkasi Israelia, "Herran enkeli lähti yöllä liikkeelle ja löi assurialaisten leirissä kuolleeksi satakahdeksankymmentäviisituhatta miestä".

Enkeleitä on lähetetty armonviejinä Jumalan lasten luo: Abrahamin luo viemään siunauslupausta; Sodomaan pelastamaan Lootin; Elian luo, kun hän oli nääntymäisillään nälkään erämaassa; Elisan luo tulisilla vaunuilla ja hevosilla, kun viholliset olivat piirittäneet hänet; Danielin luo, kun hänet oli heitetty leijonien luolaan; Pietarin luo, kun tämä oli kuolemaan tuomittuna Herodeksen vankilassa, vankien luo Eilippissä; Paavalin luo merelle myrskyisenä yönä; avaamaan Korneliuksen mielen evankeliumille; lähettämään. Pietarin viemään pelastussanomaa tuntemattomalle pakanalle. Näin pyhät enkelit ovat palvelleet Jumalan kansaa.


Suojelusenkelit


Jokaiselle Kristuksen seuraajalle on määrätty suojelusenkeli. "Herran enkeli on asettunut vartioon. Hän suojaa niitä, jotka palvelevat Herraa ja pelastaa heidät." Puhuessaan häneen uskovista Vapahtaja sanoi: "Heidän enkelinsä saavat taivaissa joka hetki katsella minun taivaallisen Isäni kasvoja." 9 Pimeyden ruhtinaan väsymättömien hyökkäysten kohteeksi joutuva Jumalan kansa saa lupauksen enkelien jatkuvasta suojeluksesta.

Pahat henkiolennot luotiin alussa synnittömiksi ja luonnoltaan, voimallaan ja kirkkaudeltaan samanlaisiksi kuin ne pyhät olennot, jotka nyt ovat Jumalan lähettejä. Mutta langettuaan syntiin ne ryhtyivät toimimaan Jumalan häpäisemiseksi ja ihmiskunnan tuhoamiseksi. Osallisina Saatanan kapinaan ne taistelevat yhdessä Jumalan arvovaltaa vastaan.

Vanha testamentti mainitsee niiden olemassaolon, mutta hätkähdyttävimmällä tavalla pahan henget ilmaisivat voimansa Kristuksen ollessa maan päällä. Kristus oli tullut pelastamaan ihmiset, ja Saatana päätti pitää maailman hallinnassaan. Hän oli onnistunut vakiinnuttamaan epäjumalanpalveluksen kaikkialle paitsi Palestiinaan. Tuohon maahan, joka ainoana ei ollut kokonaan alistunut kiusaajan valtaan, Kristus tuli ojentaen rakastavat kätensä ja tarjoten kaikille anteeksiantoa ja rauhaa hänessä. Pimeyden enkelit ymmärsivät, että jos Kristus onnistuisi tehtävässään, heidän valtansa päättyisi pian.

Uusi testamentti ilmoittaa selvästi, että demonit ovat pitäneet ihmisiä vallassaan. Tällaiset henkilöt eivät kärsineet yksinomaan luonnollisten syiden aiheuttamasta sairaudesta; Kristus oli selvillä pahojen henkien välittömästä läsnäolosta ja toiminnasta. Gadaran riivatut, nuo onnettomat raivohullut, vahingoittivat itseään ja olivat vaaraksi kaikille lähistön ihmisille. Heidän veriset, runnellut ruumiinsa ja sumentunut järkensä muodostivat näyn, joka miellytti pimeyden ruhtinasta. Yksi demoneista vastasi, kun Jeesus kysyi hänen nimeään: "Legioona, sillä meitä on monta." 10 Rooman armeijan legioonassa oli kolmestatuhannesta viiteentuhanteen miestä. Jeesuksen käskystä pahat henget poistuivat uhreistaan, jotka rauhoittuivat ja saivat takaisin järkensä. Mutta demonit ajoivat sikalauman mereen, ja Gadaran asukkaiden mielestä menetys oli suurempi kuin Kristuksen antama siunaus; siksi jumalallista parantajaa kehotettiin poistumaan." Panemalla heidän menetyksensä Jeesuksen syyksi Saatana herätti ihmisissä itsekästä pelkoa ja esti heitä kuuntelemasta hänen sanojaan.

Kristus antoi pahojen henkien tuhota siat nuhdellakseen siten juutalaisia, jotka kasvattivat näitä saastaisia eläimiä voiton tähden. Jos Kristus ei olisi estänyt demoneja, ne olisivat ajaneet mereen myös sikojen paimenet ja omistajat. Tämä tapaus sallittiin myös siksi, että opetuslapset näkisivät Saatanan julmuuden sekä ihmisiä että eläimiä kohtaan eivätkä joutuisi hänen pettämikseen. Lisäksi Kristus tahtoi, että ihmiset näkisivät hänen pystyvän murtamaan Saatanan kahleet ja vapautta maan tämän vangit. Vaikka Jeesus itse poistui, nuo ihmeellisellä tavalla vapautetut jäivät kertomaan hyväntekijänsä sääliväisyydestä.

Muitakin tapauksia mainitaan: Syyrian Foinikialaisen naisen tytär, jota paholainen, vaivasi ja jonka Jeesus vapautti sanallaan; nuorukainen, jonka henki paiskasi maahan; raivohullu, joka saastaisen hengen vaivaamana häiritsi sapatin rauhaa Kapernaumissa. Vapahtaja paransi heidät kaikki. Kristus puhui demonille kuin älykkäälle olennolle ja käski sitä jättämään uhrinsa rauhaan. Ihmiset olivat ymmällä ja sanoivat toisilleen: ”Mitä tämä puhe oikein on? Hän käskee saastaisia henkiä vallalla ja voimalla, ja ne lähtevät tiehensä."

Yliluonnollisia voimia saadakseen jotkut asettuivat vapaaehtoisesti alttiiksi saatanalliselle vaikutukselle. He eivät tietenkään taistelleet pahoja henkiä vastaan. Tähän ryhmään kuuluivat ne, joissa oli tietäjähenki - noidat Simon ja Elymas sekä orjatyttö, joka seurasi Paavalia ja Silasta Filippissä. 11

Suurimmassa vaarassa ovat ne, jotka kieltävät paholaisen ja hänen enkeliensä olemassaolon. Monet noudattavat heidän herättämiään mielijohteita vaikka luulevat seuraavansa omaa viisauttaan. Lähestyessämme ajan loppua, jolloin Saatana tulee pettämään ihmisiä erittäin tehokkaasti, hän levittää kaikkialle käsitystä, että häntä ei ole olemassa. Hänen tavoitteenaan on salata itsensä ja menettelytapansa. Suuri pettäjä pelkää, että me opimme tuntemaan hänen juonensa. Todellisen luonteensa salatakseen hän on saanut ihmiset esittämään hänet huvittavana tai halveksittavana olentona. Hän on mielissään, kun hänet kuvataan naurettavaksi ja epämuotoiseksi, puoliksi eläimeksi ja puoliksi ihmiseksi. Hän nauttii kuullessaan nimeään käytettävän leikillisesti ja ivallisesti. Koska hän on naamioinut itsensä taitavasti, monet kysyvät: "Onko sellainen olento todella olemassa?"

Koska Saatana pystyy helposti valvomaan niiden ajatuksia, jotka ovat tietämättömiä hänen toiminnastaan, Jumalan sana paljastaa meille hänen salaiset voimansa, jotta olisimme varuillamme.

Me voimme löytää suojan ja pelastuksen mahtavan Lunastajamme luota. Me suljemme huolellisesti talomme salvoilla ja lukoilla suojellaksemme omaisuuttamme ja elämäämme pahoilta ihmisiltä, mutta ajattelemme vain harvoin pahoja enkeleitä, joita vastaan emme kykene omin voimin puolustautumaan. Jos he saisivat luvan, he sumentaisivat järkemme, kiduttaisivat ruumistamme, tuhoisivat omaisuutemme ja elämämme. Mutta Kristuksen seuraajat ovat turvassa hänen suojeluksessaan. Mahtavia enkeleitä lähetetään puolustamaan heitä. Paholainen ei voi murtaa vartiota, jonka Jumala on asettanut kansansa ympärille.